Raappavuorentien hotellihanke oli toimistomme ensimmäinen kokonaan tietomallipohjaisesti toteutettu rakennushanke.
3D-mallista käytetään yleisesti nimitystä ”tietomalli” tai BIM-malli (Building Information Modeling). Avarrus on tehnyt paljon kehitystyötä laitteiden, henkilöstön ja toimintatapojen kanssa, jotta voimme tarjota täydet valmiudet vastata kasvavaan kysyntään koskien tietomallintamista ja mallinnuksen koordinointia. Avarruksella koemme, että valveutuneet tilaajat sisällyttävät tulevaisuudessa suunnittelutoimeksiantoihin enenevässä määrin vaatimuksia tietomallintamisesta. Myös rakennusvalvontavirastoissa on kokeiltu tietomallipohjaista luvanhakuprosessia.
Näkymä projektin yhdistelmämallista
Noli Myyrmäen toteutuksessa kaikki osapuolet sitoutuivat alusta alkaen suunnittelemaan mallintamalla. Hankkeen alussa rakentajan tietomallikoordinaattori laati projektille tietomallinnussuunnitelman, jossa sovittiin yhteiset lähtötiedot ja suunnittelualakohtaiset vastuuhenkilöt. Poiketen perinteisestä tavasta julkaista mallit vain erikseen sovittuja tietomallitarkastuksia varten, malleja käytettiin tehokkaasti suunnittelun jatkuvaan yhteensovittamiseen. Suunnittelijat nimittäin julkaisivat uudet tietomallit joka viikko. Uusi toimintatapa kevensi huomattavasti suunnittelijoiden taakkaa tietomallinnuksesta koituvasta työstä, kun kaikkea ei tarvinnut kiirehtiä kerralla valmiiksi, vaan keskeneräiset mallit hioutuivat hankkeen edetessä kohti virheetöntä.
Heti projektin alusta alkanut tietomallien yhteensovittaminen paljasti viriävät haasteet ja ristiriidat hyvissä ajoin, ja niihin ehdittiin puuttua ajoissa. Näin toteutuksen aikana säästyttiin moneltä päänvaivalta. Yhteensovituspalavereissa tarkasteltiin kaikkien sunnittelualojen omien mallien yhdistelmää, nk. yhdistelmämallia. Perinteisen kokouspöytäkirjan lisäksi kokouksesta jäi käteen yksityiskohtainen tarkastustiedosto, josta läpikäydyt asiat, ongelmat ja tehtävät listautuivat tietomallin muistiin. Kunkin merkinnän havainnollisesta 3D-näkymästä selvisivät esimerkiksi yksityiskohtaisesti tarkasteltu elementti, asian koskettamat suunnittelualat ja havainnon status.
Havainnollistus algoritmin tarjoamista parvekeväritysvaihtoehdoista
Hankkeessa pilotoitiin myös algoritmiavusteista suunnittelua. Kohteen parvekkeiden kaidelasituksen värin haluttiin muuttuvan pitkän julkisivun matkalla. Käytettäväksi valittiin kolme lasivalmistajan vakioväriä, joita sommittelemalla julkisivu piti saada elävöitettyä. Avuksi otettiin visuaalinen ohjelmointiympäristö, Grasshopper. Annetuilla lähtötiedoilla eli parametreilla algoritmi pystyi tuottamaan lukemattoman määrän erilaisia sommitelmia.
Kirjoittanut : Severi Hellstén
Valokuva : Ville Vappula
Comments