PIENTALOALUEIDEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN
CASE PUISTOLA
Pääkaupunkiseudulla on kantakaupungin ja esikaupunkikeskustojen ulkopuolella valtavasti pientaloalueita. Suurin osa suomalaisista haaveilee pientaloasumisesta. 50 % yli 10 000 asukkaan taajamissa asuvista suomalaisista pitää Suomen ympäristökeskuksen Asukasbarometrin mukaan omakotitaloa ihannetalotyyppinään. Lisäksi 18 % kyselyyn osallistuneista ihannetalotyyppi on pari- tai rivitalo (Strandell, 2017).
Asemapiirros
Pientaloalueet ovat kuitenkin valitettavan harvojen saavutettavissa. Tämä johtuu asuntotypologioiden vähäisyydestä. Käytännöllisesti katsoen suomalaisilla pientaloalueilla asuntotypologioita on kaksi: rivitaloasunto eli kytketty pientalo, ja suuri yhdelle asuinkunnalle tarkoitettu erillispientalo eli omakotitalo. Sivuasunnot, paritalot ja pienkerrostalot loistavat poissaolollaan. Tarjolla olevat asunnot on suunniteltu asuinkunnille joihin kuuluu useita henkilöitä. Asunnot ovat siis liian suuria, ja tästä johtuen myös liian kalliita pienemmille yhden tai kahden hengen asuinkunnille.
Pientaloalueiden asuntojen hallintamuoto on useimmiten omistusasuminen. Omistamisen vaatimus nostaa kynnystä asua pientaloalueella. Tämä taas vähentää pientaloalueiden sosiaalista sekoittuneisuutta ja kasvattaa alueellista eriytyneisyyttä.
Julkisuudessa pientaloalueiden täydennysrakentamista koskeva keskustelu on pyörinyt lähinnä minitaloilmiössä. Olli Ennen “Yksiö puutarhassa” aloitti keskustelun pientalojen takapihoille rakennettavista, alle 50 kerrosneliömetrin miniasunnoista. Todellisuudessa mediahuomiosta huolimatta ilmiö on marginaalinen, eikä miniasuntoja ole esimerkiksi pääkaupunkiseudulle rakennettu juurikaan. Useat talotehtaat ovat tuoneet markkinoille miniasuntotuotteita. Lisäksi esimerkiksi Ruotsissa alle 25 kerrosneliön asuinrakennuksia saa rakentaa täysin ilman rakennuslupaa. Miniasunnot nähdään kuitenkin Pohjoismaissa vielä vapaa-ajan asuntoina ja erikoisuuksina, ei aitoina asumisen vaihtoehtoina.
Rakeisuuskaavio
Fastbölentien kohteessa rakennushankkeeseen ryhtyvällä oli ollut pitkään kiikarissa mahdollisuus rakentaa pientalotontille useita pieniä yhdelle tai kahdelle hengelle soveltuvia asuntoja.
Tontin kriteeristönä olivat seuraavat: asemakaavan tuli sallia useamman kuin kahden asunnon rakentaminen samalle tontille ja pysäköintivaatimuksen tuli olla joustava niin, ettei jokaiselle asunnolle rakennettu omaa pysäköintipaikkaa. Sopiva tontti löytyikin Fastbölentieltä Puistolasta. Tontti sijaitsee 500 metrin päässä Puistolan rautatieasemalta hyvien kulkuyhteyksien varrella.
Tontti olisi soveltunut myös suuremmalle yksittäiselle omakotitalolle, mutta rakennusoikeus haluttiin käyttää pienempiin asuntoihin.
Pientaloasumisen tärkein laatutekijä verrattuna muihin asumismuotoihin on oma ulkotila. Jokaiselle asunnolle haluttiinkin tarjota oma piha.
Pohjapiirrokset
Lopulta suunnitelmassa päädyttiin ratkaisuun, jossa tontille rakennettiin kolme kahden asunnon rakennusta. Asunnot saatiin poikkeusluvan turvin rakentaa päällekkäin siten, että molempiin asuntoihin on käynti maantasosta. Kaikki asunnot ovat kaksioita, ja ne on toteutettu rakennuselementeistä. Tontti rakennettiin tehokkuudella et=0,25.
Asukkaiden yksityisyydestä huolehdittiin avaamalla asuntojen suurimmat ikkunat vain omalle pihalle. Asuntojen lisäksi tontille rakennettiin ulkoiluvälinevarasto sekä jätehuoltotila kadun varteen.
Rakennusten massat ovat pitkänomaisia ja harjakattoisia. Rakennuksissa on keltainen puujulkisivu.
Lisää tietoa aiheesta, ulkomaisia esimerkkejä ja paljon muita pientaloalueiden täydennysrakentamiseen vaikuttavia seikkoja on tarkasteltavissa diplomityössäni “Pientaloalueiden täydennysrakentaminen Helsingissä” (2018).
Julkisivut
Kirjoittanut: Aura Pajamo, 24.06.2019
Lähteet:
Strandell, Anna. 2017. Asukasbarometri 2016 – Kysely kaupunkimaisista asuinympäristöistä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19/2017. ISBN 978-952-11-2826-0. Saatavilla:
http://hdl.handle.net/10138/193009
Pajamo, Aura. 2018. Pientaloalueiden täydennysrakentaminen Helsingissä. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin laboratorio.
Saatavilla: http://URN.fi/URN:NBN:fi:tty-201808142153