TOIMISTORAKENNUKSEN MUUTOS
HOTELLIKSI
CASE NOLI SÖRNÄINEN
Näkymä Hämeentieltä

Sörnäisten Kurvissa sijaitseva, aiemmin Kansa-talona tunnettu tummanpuhuva toimistorakennus sai uuden käyttötarkoituksen Noli Studiosin hotellina. Rakennuksen 1. kerroksessa sijaitsee ravintola ja lähikauppa ja kellarissa crossfit-sali.

Paikalla ennen sijainnut asuintalo. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

HISTORIA

 

Kansa-talon paikalla sijaitsi aiemmin Apteekkari Karl Allan Aschanin 1902 rakennuttama jugend-tyylinen liike- ja asuintalo, jossa toimi Sörnäisten Uusi Apteekki. Rakennuksen oli suunnitellut Selim A. Linqvist. Talo oli täynnä taidokkaita yksityiskohtia, esimerkiksi kaikki ikkunat olivat keskenään erilaisia. Rakennuksesta sanottiinkin, että se oli Sörnäisten komein. (Manninen, 2004)

 

Vakuutusyhtiö Kansa osti apteekkarin tontin ja rakennutti sille vuonna 1962 Kansa-yhtymän pääkonttorin. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Jouko Ylihannu, Eero Hoviniemi ja Marjatta Kivijärvi. Arkkitehti Pauli Halonen piirsi myöhemmin lisäsiiven, joka valmistui 1981.

Rakennus on betonirunkoinen, julkisivussa on alkuperäiset tammi-ikkunat ja julkisivumateriaalina on kupari.

 

Kansa-talon katolla oli Ilmatieteen laitoksen hoitama säätorni, jossa oli kolme päällekkäistä valoa, joko vihreitä, keltaisia tai niiden yhdistelmiä. Valot osoittivat ilmanpainetta 12 tuntia eteenpäin. Katolla oli myös suuri Kansa-valomainos, josta uusi Noli-valomainos on muistuma.

Kansa-talon tunnisti suuresta Kansa-valomainoksesta sekä säätornista. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

KAUPUNKIKUVA

Kallio on syntynyt kantakaupungin jatkeeksi ja työläisten kaupunginosaksi (Waris 1973 [1932 & 1934]) . Kalliossa on kuitenkin ollut jo pitkään näkyvissä gentrifikaatio, eli työväen asuinalueen keskiluokkaistuminen. Kansa-talon muutos Noli Studioksi on osa tätä jatkumoa. Käynnissä olevan remontin myötä Hämeentie muuttuu Kurvin kohdalta joukkoliikennekaduksi, ja niin kävely kuin pyöräily Hämeentiellä helpottuu merkittävästi.

Näkymä ensimmäisen kerroksen ravintolaan.

REMONTTI

 

Korjauksessa rakennuksen sisätilat muutettiin kauttaaltaan, ainoastaan betonirunko ja julkisivut ovat alkuperäisiä, pois lukien 1. kerroksen hotellin ja ravintolan uusi julkisivu. 

1. kerroksen lipan alla aiemmin ollut syvennys otettiin osaksi hotelli- ja ravintolatiloja. 1. kerroksen uudet suuret lasipinnat avaavat hotellin aulan ja ravintolan osaksi katutilaa ja elävöittävät aluetta.

Julkisivun alkuperäiset massiivitammikippi-ikkunat kunnostettiin ja osittain uudistettiin tammi-ikkunoiden sisäpuolelle asennetuilla Jeti-ikkunoilla, ja samalla ulkovaipan tiiveyttä parannettiin. Tornin joka kerroksessa on 17 hotellihuonetta. Huoneiden koko vaihtelee ja ne on tarkoitettu yhdelle tai kahdelle hengelle. Jokaisessa hotellihuoneessa on oma keittotila.

Huoneet remontoitiin vanhat tammi-ikkunat säilyttäen.

Käyttötarkoituksen muutoksen ja hotellihuoneiden suuren varustetason vuoksi talotekniikan sovittaminen oli haasteellista. Mistään ei kuitenkaan jouduttu tinkimään. Rakennus on kauttaaltaan sprinkleroitu. 2. kerroksen aulatilojen alakatossa ja ravintolassa tekniikka jätettiin näkyville ja se maalattiin tumman harmaaksi. Näin tiloihin saatiin lisäkorkeutta ja erilainen tunnelma kuin torniosan kerroksissa, joissa alakaton materiaalina on Heradesign-levytys.

Hissiauloissa sekä hotellikäytävillä on käytetty Heradesign-levyä alakatoissa.
Uusi, näyttävä kierreporras vie katutasosta hotellin yhteistiloihin.

1. kerroksen hotellin aulasta 2. kerroksen vastaanottoon vierailijan johdattaa uusi tammiaskelmin päällystetty kierreporras. 2. kerroksen podium-osaan sijoitettiin asukkaiden monipuoliset yhteistilat, työskentelytiloja, kuntosali sekä spa-osasto. Yhteistiloihin jätettiin alkuperäiset kattokupuikkunat ja uutena yksityiskohtana 60-luvun henkeä tuomaan suunniteltiin sohvasyvennys. Toisen kerroksen yhteistilat nostavat hotelliasukkaat kadun vilinän yläpuolelle.

Hotellivieraiden käytössä ovat tunnelmalliset yhteistilat, yhteiskeittiö, spa sekä kuntosali.
Kirjoittanut: Tuulimaria Luukkonen, 16.12.2019
Kuvat: Martin Sommerschield, Kuvatoimisto Kuvio

Lähteet:

Antti Manninen (2004). Puretut talot. 3. painos. Helsingin Sanomat.

 

Waris, Heikki (1973 [1932 & 1934]). Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle. 2. painos. Helsinki.

Avarrus Arkkitehdit Oy / Architects LTD | Punavuorenkatu 1, FI-00120 HELSINKI 

Office tel. 050 305 6435 | mail@avarrus.fi | Y-tunnus 2172875-4

Verkkolaskutus Maventa Oy | OVT-tunnus 003721728754