ASUINKERROSTALON KOROTTAMINEN
HELSINGIN KANTAKAUPUNGISSA
CASE KIRKKOKATU 1 A
Katunäkymä lisäkerrosten tasosta

Oli syksy 2018: diplomityön aika, ajattelin. Työelämä jäi tauolle, kehittelin aihettani. Helsingin asuntovaje antoi työlle tulta - asuinkerrostalon korottaminen yhtenä ratkaisuna kaupunkilaisten ahdinkoon kutkutti mieltä. Tuloillaan oli tutkiva työ, joka sisältäisi aihetta konkretisoivan luonnossuunnitelman.

Korottamisen syitä

Helsingin asukasluku on kasvuvaiheessa. Se on kasvanut noin vuodesta 2005 alkaen, kasvun hidastuen 2010-luvun molemmin puolin sijoittuneen taloudellisen taantuman aikana, mutta silti positiivisena pysyen. (Vuori & Kaasila 2018: 8.) Jatkuva asukasmäärän kasvu aiheuttaa asuntotarpeen, johon reagoidaan osittain liian hitaasti, mutta osittain kyse on luonnollisesta hitaudesta. Helsinki tarvitsee uusia asuntoja, jotta se selättäisi asuntopulan ja asuntojen alueellisen hinnannousun ja siten alueiden eriarvoistumisen. 

 

Koska kantakaupungissa ei ole tilaa rakentaa kuin enimmäkseen ylöspäin, miksi pysäyttäisimme muutoksen? Lisäkerrosrakentaminen ei ole Helsingissä uusi ilmiö. Helsinkiä on korotettu erityisesti kantakaupungissa koko sen historian ajan. (Ilonen 2013.) Helsingin tulisi kääntyä makrorakentamisesta ennemmin mikrorakentamisen puoleen (Hughes & Berglung 2015: 199) - uusien asuinalueiden sijaan tulisi elävöittää nykyisiä alueita ja siten toivottavasti estää niiden hidas rapistuminen. Luonnollisen thinningin, eli alueen asukkaiden vähenemisen (Pulkka 2019) seurauksena alueita on kehitettävä joka tapauksessa, jotta ne pysyisivät asukasluvultaan vähintään nykyisellä tasollaan.

Töydennysrakentaminen, makro- ja mikrotaso

Mikä ohjaa suunnittelua? Korotusosan tavoite on antaa lisäarvoa koko rakennukselle. Nojaamalla täysin voimin kaupunkikuvallisiin aspekteihin saatetaan lisäosasta joutua karsimaan pois sitä hyödyttäviä toimintoja ja viihtyisyystekijöitä. Emme palvelisi asumisen tarkoitusta ja luontevaa kehitystä, jossa korjaamalla parannetaan rakennuksen tilaa. Mahdollisuuksia pitäisi tarkastella monelta kannalta, ja sallia myös vähäiset kaupunkikuvalliset eroavaisuudet.

Näkymä Pohjoisrannalta Kirkkokadulle

Suunniteltu Kirkkokatu 1a:n korotusosa on visuaaliselta luonteeltaan erottuvaa, mutta toisaalta sopeuttavaa korottamista. Kruununhaan Pohjoisrannan tuntumaan sijoittuva korotus on kaksikerroksinen, ja koostuu asunnoista sekä uusista sauna- ja kerhotiloista. Kellarissa on parannettu vaatehuollon tiloja, ja piha on suunniteltu viihtyisämmäksi, sisältäen taloyhtiön kahdelle rakennukselle riittävän määrän pyörä-ja varastotiloja. Myös kierrätyksen toimivuuteen on panostettu.

1. lisäkerros, pohjapiirros
2. lisäkerros, pohjapiirros

Suunnitelman kantava idea on sitoa uusi ja vanha rakennusmateriaalein, mutta myös nykyisten asuntojen parvekkeita kasvattamalla. Kääntämällä uusien kerrosten julkisivulinjaa kohti merinäköalaa saadaan uusin asuntoihin yksityisyyttä vastapäisestä rakennuksesta. Toiminta vähentää myös etelänsuuntaista lämpökuormaa aukotuksen kääntyessä kohti kaakkoa. Terassit toimivat puskurivyöhykkeinä liialliselle lämpenemiselle. Asunnot ovat suurempia kuin rakennuksen nykyiset asunnot, mutta pienempiä kuin asunnot Kruununhaassa yleensä. Ne soveltuvat hyvin lapsiperheille, mutta käyvät useammalle ruokakuntakoolle.

Nykyinen julkisivu
Julkisivu, uusi ehdotus

Suunnitelma ja tutkielma pyrkivät yhdessä osoittamaan mahdollisuuden harkittuun, mutta sallivaan kantakaupungin arkkitehtoniseen kerrostumaan. Pääkaupungilla on paineet ja odotukset kehittyä. Uuden on tultava. Rakentaminen luo kerrostumia, joita voimme myöhemmin ihailla tai kauhistella. Purettava sen sijaan on vain pakon edessä - Tilanpuutteen, huonon kunnon, vaarallisuuden vuoksi. Kyse on tasapainosta, mutta kaupungin on aina parempi kasvaa kuin taantua. Emme voi pysäyttää aikaa.

Samaistun vahvasti sanoihin:

"Junantuomana minun on varmaan helpompi suhtautua muuttuvaan kaupunkiin. Kaikki, minkä on pysyttävä elossa, on myös muututtava. Ei tästä kaupungista voi museotakaan tehdä." (Ängeselvä 2018 via Mäkelä.)

Aiheesta lisää diplomityössäni "Helsingin kantakaupungin ja lähiöiden tiivistäminen kerrostaloja korottamalla - case Kirkkokatu 1a Kruununhaassa" (2019).

Kirjoittanut: Saara Savolainen, 18.11.2019

Lähteet:

Hughes, T., Berglund, E. (2015). Lisätiivistäminen vai helppo vaihtoehto? Teoksessa: Berglund, E. & Kohtala,C. (toim.). Uusi Helsinki? 11 näkökulmaa kaupungin mahdollisuuksiin. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Nemo,

195–200. 

 

Pulkka, P. (2019). Arkkitehti, Helsingin kaupunki. Kaupunkiympäristön toimiala. Asemakaavoitus. Haastattelu 10.5.2019.

 

Vuori, P. & Kaasila, M. (2018). Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2018–2050: Ennuste alueittain 2018–2030. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot. Pdf-muoto. Saatavilla: https://www.hel.f/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/18_10_30_Tilastoja_18_Vuori_Kaasila.pdf

 

Ängeslevä, H. (2018). Minun Helsinkini: Aikojen halki. Helsinki-info 3/2018.

Savolainen, S. (2019). Helsingin kantakaupungin ja lähiöiden tiivistäminen kerrostaloja korottamalla - case Kirkkokatu 1a Kruununhaassa. Diplomityö. Oulun yliopisto, Oulu.

Avarrus Arkkitehdit Oy / Architects LTD | Punavuorenkatu 1, FI-00120 HELSINKI 

Office tel. 050 305 6435 | mail@avarrus.fi | Y-tunnus 2172875-4

Verkkolaskutus Maventa Oy | OVT-tunnus 003721728754